RISTIKKOAKATEMIA

Sanaristikoiden ratkontaa harrastaa arvioiden mukaan noin miljoona suomalaista. Se on näin ollen yksi Suomen suosituimmista harrastuksista. Ratkotut määrät vaihtelevat paljon: jotkut ratkovat yhden vakioristikon viikossa, jotkut yli kymmenen ristikkolehteä kuukaudessa.

Laatijoita Suomessa on pitkälti toista sataa. Näistä pääammattinaan laadintaa tekee ehkä kolmisenkymmentä henkilöä.

Suomalaisten sanallisesta kulttuurista ristikot muodostavat aika suuren viipaleen. Tämän kulttuurin kehittämiseksi ja jäsentämiseksi on Suomeen perustettu Ristikkoakatemia. Ristikkoakatemia on käynnistetty Sanaristikkoseura Sanasepot ry:n aloitteesta ja vastuulla.

Ristikkoakatemia keskittyy laatijakoulutuksen järjestämiseen, ratkojakurssien toteuttamiseen sekä alaa käsittelevän tutkimustoiminnan aktivoimiseen.

Ristikkoakatemian keskeisimpänä päämääränä on suomalaisten ristikoiden laadun ja tason jatkuva kohottaminen.

LAATIJALUOKKA

Laatija tekee ristikon nuotit: laatii sanaston ja miettii ristikkoon sopivat vihjeet. Hänen osaamisestaan ja ammattitaidostaan riippuu täysin se, miten nautinnollisia kokemuksia ratkoja ristikkoa ratkaistessaan saa.

Suomen ensimmäinen sanaristikko julkaistiin vuonna 1925, ensimmäinen kuvaristikko 1955 ja ensimmäinen piilosana 1975. Ristikoiden alkuvuosina laatijat olivat itseoppineita. Esikuvat löytyivät harvoista lähinnä viikkolehdissä julkaistuista ristikoista.

Ristikkolehtien mukaantulon myötä (1960-luvulla) julkaisijat alkoivat omien periaatteidensa mukaan ohjata ja kouluttaa ”omia” laatijoitaan.

Sanaristikkoseura Sanasepot ry on koonnut yhteistyössä ristikkovaikuttajien kanssa ristikkosäännöt, joiden tarkoitus on muodostaa yhteiset puitteet ristikoiden laatimiselle. Näitä perussääntöjä yleisesti ottaen noudatetaan lähes kaikissa suomalaisissa ristikoissa.

Ristikkoakatemian tavoitteena on laatijoiden ammattitaitojen kehittäminen tarjoamalla ”Laatijaluokka”-koulutusta. Se tulee olemaan yhteinen oppimisprosessi, jossa valmennetaan laatijoita kaikissa niissä laatimiseen liittyvissä taidoissa, joissa laatijat katsovat lisää tarvitsevansa.
Laatijaluokassa on yhdellä kertaa mukana noin 15 laatijaa, jotka käsittelevät ja harjoittelevat yhdessä laatimisen eri osa-alueita: sanoituksen suunnittelua, vihjeiden rakentamista, eri vaikeusasteisten ristikoiden sommittelua jne.

Laatijaluokan perusteet suoritettuaan laatija saa diplomin ja on automaattisesti mukana kaikissa Ristikkoakatemian jatkossa laatijoille rakennettavissa kehittämishankkeissa.

RATKOJALUOKKA

Perinteisesti ristikon ratkontaa on pidetty yksilötyönä: ratkoja ja ristikko keskenään, tarkoituksella yksin tehden. Sanaristikkoseurassa ollaan kuitenkin tietoisia että yhdessä ratkominen voi olla hyvin antoisaa. Kimpan koko voi vaihdella kahdesta ylöspäin, mitään varsinaista ylärajaa ei ole.

On myös huomattu, että hyvin monet ratkojat haluavat tietoisesti kehittää omia ratkontataitojaan. Se on toistaiseksi ollut mahdollista lähinnä harrastelijapohjalta. Hiukan organisoidumpaa tämä toiminta on ollut sanaristikkoseuran paikalliskerhoissa (toistakymmentä kerhoa ympäri Suomen), joiden istuntoihin kokoontuvat vakioporukat ovat yhteisillä keskusteluilla ja ratkomisilla lisänneet omia taitojaan.

Ristikkoakatemia tarjoaa säännöllistä organisoitua ratkojakoulutusta. Aluksi on kyseessä peruskurssin tyyppinen oppimistapahtuma, jossa käydään yhdessä läpi keskustellen ja harjoitellen niitä menetelmiä ja keinoja, joilla on mahdollista kehittyä huippuratkojaksi.

Ristikonratkonta on monimuotoista sanoilla leikkimistä. Ristikot kehittyvät kaiken aikaa, uusia tehtävätyyppejä ilmestyy vieläkin silloin tällöin. Ratkojan on tärkeä pysyä harrastuksessaan ajan tasalla. Ristikkoakatemia on valmis peruskurssien jälkeen kehittämään syventäviä osioita kaikille niille alueille, joilla ratkojat haluavat omia osaamisiaan terästää.

Aktiivisia ratkojia on Suomessa kymmeniä tuhansia. Ratkojaluokalle saattaa olla paljonkin kysyntää. Tulemme sen näkemään.

TUTKIMUSTOIMINTA

Ristikot ovat osa suomen kieltä. Kieli kehittyy, samoin ristikot. Ristikoiden alueella on paljon mielenkiintoista tutkittavaa.

Ristikkoakatemian kolmas toiminnan haara on tutkimustoiminta. Kartoitamme mahdollista yhteistyötä yliopistojen ja korkeakoulujen suuntaan.

Sanaristikkoseura on 1990-luvulla tehnyt joitakin pienehköjä ristikkoihin liittyviä tutkimuksia. On tutkittu kahteen eri kertaan mm. sitä, mitkä ovat suomalaisissa kuvaristikoissa esiintyvät yleisimmät sanat. Suomalaisen sanaristikon historia -tutkimus tilattiin tutkija Ilona Kemppaiselta ja se painatettiin kirjaksi. Näiden lisäksi on tehty joitakin pienimuotoisia opinnäytetöitä.

Ristikkoakatemian tavoitteena on systematisoida ristikoista tehtävää tutkimusta ja tiivistää korkeakouluyhteistyötä (eriasteiset opinnäyte-tutkimukset).

Ristikkoakatemia tulee keskittymään ristikkoarkiston rakentamiseen ja jatkuvaan kerryttämiseen.